Aloittelua

Aloitan siis oman blogin. Ullan inspiroimana rupesin miettimään, josko saisin kyhättyä jonkinlaista juttua omista tekemisistäni. Olinkin miettinyt, että miten saisin projektejani esille, kun olen esimerkiksi Irc-galleriaan tosi kyllästynyt. Tarkoituksenani siis laittaa tänne selostuksia ja kuvia ompelu- ja muista puuhauksista, isoista ja pienemmistä. Ohessa pidän myös päiväkirjaa muista kuulumisistani, ainakin puolentoista vuoden tauon jälkeen.

Luin aikoinani muistaakseni Ihanitse-foorumilta oman mallinuken tekemisestä. Sain sieltä innoituksen kokeilla tehdmä moinen itse. Homma sinänsä on aika yksinkertainen, alkuun tarvitaan ilmastointiteippiä, vanha t-paita ja sakset. Sain ystäväni Lauran apuun nuken tekemisen ekaan vaiheeseen. Eli seisoin keskellä olohuonettani, vanha paita päällä, kun Laura rupesi kiertämään teippiä ympärilleni. Noin yhtä tuntia ja lukuisia teippikerroksia myöhemmin ylläni oli hopeanharmaa muovikorsetti. Siltä se kyllä tuntuikin, melkein koko 50m rulla siihen kului! Laura sitten leikkasi koko komeuden takaa varovasti auki, riisuin sen päältäni ja teippasimme selän uudelleen kiinni. Täytimme nuken sanomalehdellä, mut myöhemmin olisi tarkoitus täyttää se vaahtomuovilla, että siitä tulee tukevampi. Tarkoituksemme oli ottaa teippauksen eri vaiheista valokuvia, mutta innostuksissamme unohdimme koko homman. Tässä siis nukke ensimmäisen vaiheen jälkeen:





Seuraava vaihe on päällystää nukke levyvanulla, mutta se jää ensi kuulle, kun on varaa hankkia sitä vanua. Toisaalta joulukuussa on muitakin projekteja mitkä vaativat huomiota enemmän, kuin tuo sovitusnukke. Mistä saankin aasinsillan siihen, etten ole saanu minkäänlaista ideaa tai inspiraatiota tehdä joulukortteja. Etenkin nyt kun lumet sulivat pois. Tekisi mieli jo jouluilla, mut ei oo yhtään fiilistä ilman lunta. Valot kylläkin ähelsin jo ikkunaan. Oli pakko saada jotain tekemistä, kun ulos ei saa taudissa mennä, mutta on paikat jo niin hajalla makaamisesta.

Toivoin että voisin kirjoittaa jotain omista tukkaproggiksistani, muttei ole mitään uutta tulossa, eikä vanhoista ole mitään erityistä kirjoitettavaa. Olen kylläkin jonkin aikaa palanut halusta levittää kaikki hiuslisäkkeet yhtä isoa värikästä yhteiskuvaa varten. Ehkä teen sen joskus myöhemmin. Haluisin vaan niin ostaa lisää villaa uusia rastoja varten. Tällähetkellä toivelistalla on oranssit ja vaaleansiniset rastat. SINISET, minä joka olen vannoutunut sinisen vihaaja. Kyllä. Mutta tämä ihastuminen johtuu ainoastaan siitä, että löysin kirpparilta alkusyksyllä aivan ihanan vaaleansinisen karvatakin. Se on oikein semmonen mahtiysärireivitakki. Eikä sitä perus teinikarvaa, vaan pehmeää meleerattua laadukasta karvaa.

Voisin sepittää hirveät määrät mitä olen suunnitellut tekeväni, mutta ehkä se on parempi kirjoittaa siitä, mitä on oikeasti saanut aikaan. Ihan hyvinhän tämä kirjoittaminen näyttää minultakin sujuvan, lukihäröstä huolimatta. Seuraavan kerran bloggailenkin luultavasti joulukorttien merkeissä ja toivottavasti lumisemmissa tunnelmissa. Until then, xoxoxo!


Tämän hetken biisi: Jay Z & Alicia Keys - Empire State Of Mind